Merenkulun turvallisuus? Mistä oikein on kyse

4.4.2017 9.35, Kirjoittanut Ove Hagerlund
 

Olen toiminut virkamiehenä nyt jo 26 vuotta ja koko sen ajan enemmän tai vähemmän ollut tekemissä merenkulun turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Monen merionnettomuuden jälkiselvittelyissä mukana olleena olen joutunut miettimään, mikä meni vikaan ja olisiko onnettomuus ollut vältettävissä jollakin tavalla.


 

Karkea jako tekniikkaan ja inhimillisyyteen – mutta koostuu turvallisuus muustakin

Jos puhutaan merenkulun turvallisuudesta, asiaa pitää miettiä suurempana kokonaisuutena, jossa on monta osatekijää. Karkeana jakona voisi ajatella teknistä turvallisuutta ja inhimillistä tekijää. Tekninen puoli yleensä mielletään vain alusta käsittäväksi. Tekniikka voi kuitenkin liittyä esim. navigointi- ja kommunikointilaitteiden osalta maissa oleviin järjestelmiin. Entä inhimillinen tekijä, onko ihminen kuitenkin se heikoin lenkki turvallisuudessa? Useissa tutkimuksissa on todettu, että 80 % onnettomuuksista aiheutuu inhimillisestä tekijästä. Ihminen tekee virheitä, eikä siitä seikasta päästä koskaan kokonaan eroon. Virheen aiheuttajana voi olla väärinymmärrys, kiire tai huomion kohdistuminen väärään asiaan.

Varustamoiden turvallisuuskulttuuri sekä varustamoissa että aluksilla on hyvällä tasolla ja jatkuvan kehityksen alla. Myös tämän päivän merenkulkijoiden koulutus ja osaaminen on siirtynyt aivan uudelle tasolle ja se on avannut merenkulun koulutussektorille uusia mahdollisuuksia koulutusvientiin. Samoin meriteollisuudella menee hyvin ja tälläkin sektorilla turvallisuudelle annetaan suuri painoarvo. Myös näillä osa-alueilla on suuri merkitys merenkulun kokonaisturvallisuudelle.

Miten yhdistää tekniikka ja inhimillinen tekijä turvallisuutta tukevasti?

Mihin sitten ollaan menossa turvallisuuden suhteen? Meillä on sääntöjä ja määräyksiä jo aivan riittämiin. Usein onnettomuuksista seuraa myös uusien sääntöjen laatimista, eikä sille näytä loppua olevan tulossa. Onko liiallinen sääntely jo uhka turvallisuudelle? Onko vika siinä, ettei nykyisiäkään sääntöjä noudateta tai ymmärretä noudattaa niiden vaikeaselkoisuuden takia – vai säännelläänkö vääriä asioita?

Onko ongelma tekniikan ja inhimillisen tekijän yhteensovittamisessa? Ovatko järjestelmät jo liian monimutkaisia vai liittyykö niihin liian monta eri osatekijää, jolloin toimintaa ja järjestelmien logiikkaa ei täysin ymmärretä? Tästä taisi olla kyse jo silloin, kun Sally Albatross aikoinaan ajoi karille Porkkalan edustan vesialueella. Uuden navigointijärjestelmän oli tarkoitus auttaa komentosiltatyössä, mutta toisin kävi, kun järjestelmän toimintaa ei täysin hallittu.

Myös eräälle toiselle matkustaja-alukselle tuli konestoppi, kun pääkoneiston jäähdytysvesijärjestelmä tukkeutui kalaparven jouduttua sinne. Tilanteessa koneistoautomaation toimintaa ei täysin tunnettu ja kun toista suodatinta ryhdyttiin puhdistamaan, lopputuloksena olikin stoppi.

Näistä esimerkeistä huolimatta voidaan lähtökohtaisesti kuitenkin olla sitä mieltä, että koneistoautomaatio on helpottanut merenkulkijoiden elämää ja pienentänyt työkuormaa huomattavasti. Oikein toteutettuna automaatio on aivan ylivoimainen voimavara ihmiseen verrattuna.

Ratkaisuna robotti komentosillalla ja konehuoneessa?

Automaatio ja robotisaatio on tullut jäädäkseen myös merelle. Meillä on jo useita kehityshankkeita, joissa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää autonomisia aluksia, jolloin miehittämättömän aluksen osalta voidaan eliminoida alushenkilökunnan inhimillisen tekijän aiheuttamat virheet. Vaarana on tällöin automaatioon liittyvät virheet ohjelmoinnissa tai toimimattomissa matemaattisissa malleissa, jotka ovat edellytys automaatiolle. Kun tähän liitetään vielä algoritmit ja tekoäly, niin voidaan kysyä, onko meillä riittävästi osaavia henkilöitä hoitamaan nämä tekijät kohdalleen.

Teollisuudessa on jo käytössä robotteja, jotka toimivat yhdessä ihmisen kanssa. Voisiko autonomisten alusten välivaiheessa olla aluksia, joissa komentosillalla ja konehuoneessa olisi robotteja, jotka oppisivat ns. käytännön harjoittelujaksolla, miten työtehtäviä aluksella tulisi hoitaa? Robotti jaksaa ajaa merivahtia vuorokaudet ympäri ilman väsymyksen häivää ja tekee silti kaikki tehtävät ilman inhimillisiä erehdyksiä.

Tulevaisuuden merenkulku autonomisoituu – ja pysyy turvallisena

Kehitys näyttää kulkevan myös merenkulussa kohti lisääntyvää automatisaatiota ja autonomisia aluksia, esimerkeiksi sopivat mm. Rolls Roycen automaattialukset, Tekesin Arktiset meret -hanke sekä Trafin ja muiden toimijoiden yhteinen älykäs kaupunkivesiliikenne -hanke.

Tässä kehityksessä on vain pidettävä huoli siitä, että keskitytään myös hävittämään ne 80 % onnettomuuksista, joissa aiheuttajana oli inhimillinen tekijä. Samoin on pidettävä huoli siitä, että komponentit, joita automaatiossa tarvitaan yhä enemmän, ovat riittävän luotettavia ja tuettuja riittävillä varajärjestelyillä. Myös sääntelyn osalta on ehkä tarpeen luoda kehityksen tueksi uusia standardeja ja Goal Based -sääntelyä, jotka ovat riittävän väljiä, jotta niillä mahdollistetaan uudet innovatiiviset ratkaisut.

Olen luottavainen sen suhteen, että tämän päivän turvallinen merenkulku on turvallista myös huomenna. Lisäksi uskon, että tekniikan kehittymisen myötä turvallisuustaso aluksilla kasvaa entisestään, eivätkä merenkulkijoiden työpaikat vähene merkittävästi lähiaikoina. Tietyillä aluksilla ja tietyillä reiteillä tullaat ottamaan käyttöön autonomisia aluksia, mutta niidenkin myötä syntyy lisää työpaikkoja meriklusteriin. Oppilaitokset ovat jo lähteneet mukaan tähän kehitykseen ja luovat tältä osin valmiuksia tuleviin haasteisiin.

#merenkulku

#automaatio

 

 

Ove Hagerlund

johtava asiantuntija, merenkulkujohtajan esikunta

Yksi kommentti "Merenkulun turvallisuus? Mistä oikein on kyse

Veikko Inkinen 7.7.2019 20.46

Entä mitä mieltä olet Estoniasta. Siinähän keskellä laivaa olevaan avoimeen autokanteen sovellettiin lastialussääntöjä, mutta autokannen ala- ja yläpuolella oleviin kansiin matkustaja-alussääntöjä. Eikö Estonian onnettomuuden perimmäinen syy juuri ollut tämä autokannen osastoimattomuus. Lisäksi voimme kai väittää, että Estonian onnettomuus ei tullut varkain. Jokainen jolla oli käytettävissään sopiva tietokoneohjelma saattoi kysyä tietokoneelta mitä tapahtuu jos keula- tai peräportit pettävät ja autokannelle tulvii vettä. Eikö Estonian tapauksessa ollut kysymyksessä, että kansainvälinen merenkulkuyhteisö ei pystynyt korjaamaan kerran tekemäänsä sääntövirhettä, tähän tarvittiin lähetä 1000 hukkunutta. Mitä Estoniasta on opittu,pystytäänkö nyt korjaamaan sääntövirheet ajoissa.

Osallistu kommentoimalla

  • Voit kommentoida nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti.
  • Kunnioita kanssakeskustelijoitasi. Haukkuminen, epäasiallinen kielenkäyttö ja nimittely on kiellettyä.
  • Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja. Kanavamme on julkinen.
  • Rasistiset tai muut ihmisiä, yhteisöä tai uskontoa loukkaavat viestit ovat kiellettyjä, samoin rikokseen yllyttävät ja muuten lainvastaiset viestit.

Asiattomat viestit poistetaan. Viestin poistamisesta ei ilmoiteta kirjoittajalle. 

Kommentoi

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.