Tiedätkö, missä R-piste sijaitsee?

3.5.2017 15.00, Kirjoittanut Reijo Jälkö
 

Kevään myötä lisääntyvät tiedustelut erilaisten sähkökäyttöisten liikkumavälineiden rekisteröinti- ja vakuuttamisvelvollisuudesta sekä näiden laitteiden ajokorttivaatimuksista. Moni meistä miettii, kannattaako ostaa näppärän oloinen sähköpotkulauta, jota myyjän mukaan ei tarvitse rekisteröidä eikä vakuuttaa. Mitä eroa sähköavusteisella polkupyörällä ja moottorilla varustetulla polkupyörällä on?


Kun sähkökäyttöisistä liikkumavälineistä tuli säädösmuutosten myötä tieliikennekelpoisia reilu vuosi sitten, ei varmaan kukaan ymmärtänyt tuolloin, kuinka kimurantteja kysymyksiä ja tulkintoja asiasta tullaan esittämään.

Mitä sähköisillä liikkumisvälineillä sitten tarkoitetaan ja mitä edellytyksiä niiden käytölle on asetettu?

Sähköiset liikkumisvälineet jaotellaan kolmeen luokkaan eli jalankulkua avustaviin tai korvaaviin liikkumisvälineisiin, kevyihin sähköajoneuvoihin ja sähköavusteisiin tai moottorilla varustettuihin polkupyöriin.

Jalankulkua avustavat tai korvaavat sähköiset liikkumisvälineet

Jalankulkua avustavilla tai korvaavilla laitteilla tarkoitetaan esimerkiksi tasapainotettuja yksi- tai useampipyöräisiä henkilökuljettimia, kuten tasapainoskoottereita (leijulauta/huuveri), sähköpotkulautoja ja muita vastaavia kevyitä sähkömoottorisia kulkuvälineitä.

Liikkumisvälineet rinnastetaan liikenteessä jalankulkijoihin, mutta nopeus on sovitettava tilanteen mukaan. Laitteissa tehoa saa olla maksimissaan 1 kW ja maksiminopeus saa olla enintään 15 km/h. Laitteissa ei saa olla istuinta.

Näillä laitteilla saa liikkua jalkakäytävällä kävelynopeutta eikä niille ole annettu tarkempia teknisiä vaatimuksia esimerkiksi valojen tai heijastimien suhteen. Jalankulkua avustaville tai korvaaville liikkumisvälineille ei tarvitse eikä voi ottaa liikennevakuutusta.

Kevyet sähköajoneuvot

Kevyitä sähköajoneuvoja ovat muun muassa erilaiset itsestään tasapainottuvat Segway-tyyppiset henkilökuljettimet, sähköpolkulaudat, yksinomaan iäkkäiden henkilöiden tai liikuntarajoitteisten käyttöön tarkoitetut kolmi- tai nelipyöräiset skootterit, sähkörollaattorit sekä muut vastaavat ajoneuvot.

Isompia, enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia kevyitä sähköajoneuvoja käytetään polkupyöräilijän liikennesäännöillä eli oikea paikka näillä laitteilla liikkumiseen on pääsääntöisesti pyörätie. Tosin kävelyvauhtia liikuttaessa itsestään tasapainottuvilla laitteilla saa ajaa myös jalkakäytävällä.

Laitteessa ei saa olla istuinta, jos se ei ole itsestään tasapainottuva. Pimeällä ja hämärässä riittää henkilöön kiinnitettävä heijastin ja ajovalaisin, esimerkiksi otsalamppua voi käyttää ajovalona. Etuvalo on pakollinen, mutta myös takavaloa olisi hyvä käyttää. Kevyille sähköajoneuvoille ei tarvitse eikä voi ottaa liikennevakuutusta.

Sähköavusteinen tai moottorilla varustettu polkupyörä

Sähköavusteisen polkupyörän suurin teho saa olla enintään 250W, avustuksen on kytkeydyttävä pois päältä kun nopeus saavuttaa 25km/h, ja avustus saa toimia vain poljettaessa.

Moottorilla varustetun polkupyörän (L1e-a) suurin teho saa olla enintään 1000 w, moottorin voi toimia ilman polkemista, mutta sen on kytkeydyttävä pois päältä kun nopeus saavuttaa 25km/h.

Sähköavusteisiin polkupyöriin sovelletaan polkupyörän teknisiä vaatimuksia eikä niille tarvitse ottaa liikennevakuutusta. Sen sijaan liikennevakuutus on otettava moottorilla varustetuille polkupyörille, jotka eivät täytä sähköavusteisen polkupyörän ehtoja.

Yli 25 km/h moottorin avustuksella kulkevat sähköavusteiset tai moottorilla varustetun polkupyörät eivät ole tieliikennekelpoisia polkupyöriä. Ne on rekisteröitävä mopoiksi, jos se on laitteen ominaisuuksien osalta mahdollista. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että laite on tyyppihyväksytty mopoksi.

Tähän saakka asia lienee melko selvää, mutta palataan nyt otsikon mukaiseen kysymykseen.

R-pistettä etsimässä – saako sähköpotkulautaan asentaa istuimen?

Kun Trafin ajoneuvotekniikkaan perehtynyt asiantuntija heitti ilmoille kysymyksen R-pisteestä, en osannut vastata siihen enkä ymmärtänyt mitä merkitystä R-pisteen määritelmällä on lakimiehelle. Miksi minun pitäisi tietää missä R-piste sijaitsee ja mitä merkitystä asialla on ajoneuvojen rekisteröinnissä?

Kysymys liittyy siihen, että voiko esimerkiksi sähköpotkulautaan kiinnittää istuimen vai ei? Olisi tosi kätevää huristella hiukset hulmuten mopoa muistuttavalla laitteella ilman ikävää rekisteröinti- ja vakuuttamisvelvollisuutta puhumattakaan siitä, että kuka tahansa voisi käyttää tällaista laitetta ilman ajokorttia.

Ei muuta kuin selvittämään. Aloin selaamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 168/2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta eli ns. L-luokkien puiteasetusta. Puiteasetusta sovelletaan muun muassa yleisillä teillä käytettäviksi tarkoitettuihin kaksipyöräisiin moottorikäyttöisiin ajoneuvoihin. Puiteasetuksen mukaiset ajoneuvot on rekisteröitävä, poislukien moottorilla varustetut polkupyörät, ja sen myötä niille on otettava myös liikennevakuutus. Asetusta ei sovelleta ajoneuvoihin, joissa ei ole yhtäkään istuinpaikkaa tai joissa kuljettajan istuinpaikan R-pisteen korkeus on 540 mm tai alle ajoneuvoluokassa L1e eli luokassa, johon mopot kuuluvat.

Ahaa. Sähköpotkulautaan voisi siis teoriassa asentaa istuimen ilman, että siitä tulee rekisteröimisvelvollisuuden alainen mopo. Jälleen kerran on kuitenkin palattava selaamaan puiteasetusta, koska minulle ei ole selvää mitä R-pisteellä tarkoitetaan.

R-piste on 10 cm istuimen yläpuolella – sähköpotkulaudan istuinkorkeus saisi siis olla enintään 44 senttiä

Puiteasetuksen nojalla annetun asetuksen (EU) N:o 3/2014 mukaan R-piste eli istuimen vertailupiste määritetään E-säännön nro 17 liitteen 3 mukaisesti. ’R-pisteellä’ eli ’istuimen vertailupisteellä’ tarkoitetaan valmistajan kullekin istumapaikalle määrittämää suunnittelupistettä, joka paikannetaan kolmiulotteisen vertailujärjestelmän perusteella. E-säännön mukaan R-pisteen pitää olla lähellä erityisellä mittalaitteella määritettyä H-pistettä, joka katsotaan istuinrakenteeseen nähden kiinteäksi ja sen mukana liikkuvaksi, kun istuinta säädetään.

Selvä juttu. Käytännössä R-piste on lonkkanivelen keskipiste. Näin ollen R-piste ei sijaitse istuimen yläpinnalla, vaan hieman sitä ylempänä. Standardikokoisella ihmisellä R-piste on noin 10 cm korkeudella istuimesta. R-pisteen pitäisi siis pysyä istuimen kaikissa säätöasennoissa enintään 540 mm korkeudella, jolloin istuimen korkeus saa olla maksimissaan n. 440 mm korkeudella maasta.

Tämä tarkoittaa, ettei sähköpotkulautaan voi asentaa istuinta tai jos asentaa, on sen korkeus oltava niin matalalla, ettei käyttömukavuus ole ainakaan huippuluokkaa.

Säädökset auttavat turvallisten ja tieliikennekelpoisten laitteiden valinnassa

Sähköiset liikkumisvälineet ovat tulleet jäädäkseen ja niiden käyttö tulee yleistymään. Hyvä niin. Yleistymisen myötä tulee markkinoille uusia laitteita nopeaa tahtia. Sähköisten liikkumisvälineiden käyttöön liittyvät säädökset ja ohjeet voivat olla monimutkaisia ja hankalasti löydettävissä, mutta suurin osa käyttöön liittyvistä asioista on selkeitä.

R-pisteen selvittäminen on harvinainen tapaus, millä ei tavalliselle kuluttajalle ole suurta merkitystä. Tapauksen merkitys on siinä, että erilaisilla kikoilla pyritään kiertämään säädöksiä ja saattaa markkinoille laitteita, joita ei ole tarkoitettu Suomen tieliikenteeseen. Esimerkiksi sähköpotkulaudat, johon saisi vapaasti asentaa istuimia, olisivat pian mopoon verrattavia kulkuvälineitä, mutta ilman rekisteröintivelvoitetta niiden turvallisuutta ei pystyttäisi takaamaan kunnolla.

Sähköisten liikkumisvälineiden maahantuojilla, myyjillä ja Trafilla on velvollisuus huolehtia siitä, että tieliikenteessä käytettävät laitteet ovat turvallisia ja kaikin puolin tieliikennekelpoisia. Vaikka säädökset tuntuvat joskus saivartelulta on niiden perimmäinen tarkoitus turvata kaikkien tiellä liikkujien turvallisuus ja tasapuolinen kohtelu.

#sähköpyörä
#sähköpotkulauta
#sähköajoneuvo

 

 

 

Reijo Jälkö

johtava asiantuntija, palveluiden tuki

45 kommenttia "Tiedätkö, missä R-piste sijaitsee?"

Sivu 1/4

Jani 5.5.2019 15.08

Olen yrittänyt lueskella sekä EU asetusta, että Ajoneuvolakia, ja nyt en ole varma ymmärränkö näitä täysin oikein. Ajoneuvolain §6 edellyttää, että ajoneuvo on "asianmukaisesti hyväksytty liikenteeseen" (joka tarkoittanee tyyppihyväksyntää). Kevyellä sähköiselle ajoneuvolle on tyyppihyväksyntä annettu asetuksen (EU) N:o 168/2013 perusteella (ainakin teknisten kriteerien osalta, ks. kohta (4) ja kansallisen tason käyttöä koskevat rajoitukset).

Nyt viitaten Scogo merkkiseen istuimella varustettun sähköskootterin tapaukseen, joka istuin korkeutensa puolesta ei ollut laillinen, ainakaan ennen kuin maahantuoja itse (voiko itse vapaasti päättää? vai onko tälle joitain rajaehtoja?) päätti tuotteen olevan pääasiallisesti maastokäyttöön tarkoitettu. Tällöin (EU) N:o 168/2013 ei enää koske tuotetta ... ja sillä ei enää ole Ajoneuvolain vaatimaa tyyppihyväksyntää? Ajoneuvo se kuitenkin lain mukaan silti on, ja tyyppihyväksyntä olisi vaadittu...

Miten tämä nyt oikeasti menee? Miten jäsenvaltioita tyyppihyväksyntään velvoittavan 168/2013:sta ohittaminen ja täten Ajoneuvolain vaatiman tyyppihyväksynnän puuttuminen ratkaisi Scogo:n ongelman? Arvostaisin asian valottamista, sillä aihe on henkilökohtaisella tasolla jopa hieman tärkeä. Ikääntyvä, muttei kuitenkaan vielä liikuntarajoitteinen äitini alkaisi tarvita jonkinlaista pientä ajoneuvoa päivittäisten ostostensa suorittamiseen, ja istuttava e-skootteri ja sellaisesta löytyvä istuimen alla olevan säilytystila sopisi tähän tarkoitukseen oivasti, kunnes hänen pitää (maasto-olosuhteet huomioiden) taipua muuttamaan paremman infrastruktuurin ja palveluiden alueelle. Siksi koen, että olisi tärkeää ymmärtää asian perusteet, mikäli max 25 km/h kotitöpselistä ladattava laite olisi sallittu hänen hiekkatieosuuksilleen, vielä niin kauan kuin hän yksin kykenee ja haluaa asua siellä.

Reijo Jälkö 19.11.2018 12.36

Moi Arcus,

Itsestään tasapainottuvalla ajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on luonnostaan epävakaa ja jonka tasapainon säilyttämiseen tarvitaan apujärjestelmä ja jollaiseksi luetaan moottorikäyttöiset yksipyöräiset tai kahdella rinnakkaisella pyörällä varustetut ajoneuvot.

Enintään kaksipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 0,80 metriä, kaksipyöräisen moottorilla varustetun polkupyörän kuitenkin 1,00 metriä. Useampipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 1,25 metriä. Kevyen sähköajoneuvon enimmäisleveys on 0,8 metriä.

Annettujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että laitteesi on L1e-A luokan moottorilla varustettu polkupyörä. Sen tieliikenteessä käyttö edellyttää liikennevakuutusta, minkä asian olet jo huomioinut. Leveys voi olla maksimissaan tuo 1,25 metriä.

Terveisin

Reijo

Arcus 16.11.2018 13.59

Minulla on kinneri, eli katettu polkupyörä. Siinä on kolme pyörää, eli se on mielestäni tasapainoittuva, koska se ei kaadu itsestään. Moottorin teho on 750W ja sitä voi ajaa ns. peukalokaasulla. Maksiminopeus sähkölla avustettuna on 25 km/h, kaurapuurolla tietysti kovempaa. Polkimetkin siinä toki on. R-piste on jossain 35 cm paikkeilla. Kuuluuko tämä moottorilla varustettuihin polkupyöriin vai kevyisiin sähköajoneuvoihin? Olennaisin asia on se maksimileveys. Saako olla yli 80 cm? Olen ottanut tähän vapaaehtoisen liikennevakuutuksen.

Reijo Jälkö 19.10.2018 14.21

Moi,

esititpä erinomaisen kysymyksen....

Moottorin asennuksen jälkeen on mietittävä onko kyseessä oleva polkuauto muuttunut kaksi- ja kolmipyöräisten ja nelipyöräisten hyväksynnästä annetun EU puiteasetuksen 168/2013 mukaiseksi moottorilla varustetuksi nelipyöräiseksi polkupyöräksi L1e-A. Tähän luokkaan kuuluvan ajoneuvon tieliikennekäytön edellytyksenä on muun muassa se, että laite on tyyppihyväksytty.

Puiteasetusta ei kuitenkaan sovelleta jos edellä mainittu laite on tarkoitettu yksinomaan liikuntarajoitteisten käyttöön. Edelleen jos laitteen rakenteellinen nopeus olisi enintään 6 km/t, ei puiteasetusta sovellettaisi. Kertomasi perusteella näin ei välttämättä kuitenkaan ole.

Polkuautoissa on kuljettajan istuinpaikka yleensä melko alhaalla. Puiteasetusta ei sovelleta ajoneuvoihin, joissa kuljettajan istuinpaikan R-pisteen korkeus on enintään 540 mm (L1e-luokka). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos istuin on maksimissa 440 mm korkeudella, ei puiteasetus tule sovellettavaksi, jolloin laite voidaan katsoa ajoneuvolain 19a §n mukaiseksi kevyeksi sähköajoneuvoksi. Tällöin moottori on nimellisteholtaan enintään 1 kilowatti ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilometriä tunnissa.

Tällaista laitetta voisi käyttää myös tervepolviset kaverisi!

Terveisin

Reijo

Polvivammainen 19.10.2018 13.22

Hei,

Liikuntarajoitteeni on kuluneet polvet, voinko laittaa polkuautoon 1 kW moottorin ja vaaditut lisävarusteet ja käyttää sitä liikuntarajoitteisen kuljettamiseen? Mitä tapahtuu jos tervepolvinen kaverini käy heittämässä lenkin?

Reijo Jälkö 27.6.2018 10.06

Moi Janne,

kyllä katsotaan, jos ja kun moottorin nopeusavustin ei katkea 25 km/t nopeudessa.

Terveisin

Reijo

Janne 26.6.2018 23.11

Onkohan keskustelussa noussut esiin vielä sellaista tilannetta, että vakiona 25 km/h kulkevaan ja <1 kW sähköpotkulautaan lisätään toinen akku, joka nostaa laudan huippunopeuden 30 tuntikilometriin. Tämä päivitys kun toisi mukanaan kasvaneen huippunopeuden ohella ennen kaikkea pidemmän toimintasäteen sekä lisää vääntöä, jota lauta kipeösti tarvitsee ylämäissä. Katsotaanko lisäakullinen sähköpotkulauta näinollen laittomaksi tieliikenteessä?

Epätietoinen 30.5.2018 21.55

Itseasiassa tässähän oltiin lisäämässä rajoitinta, ja ihan tinakolvilla yms joita saa rautakaupasta.
Mopoihin verraten, Jo bilteman työkaluin mikä tahansa on tehtävissä moottorille
Sähkövempeleeseen pelkällä kolvilla ja parilla meisselillä vaihtaa koko aivot.


Pitkäänhän tässä on ollut vain kyse laitteen TÄYSIN LAILLISESTA käytöstä tiellä SEKÄ maastossa täysitehoisena johon laite on ensisijaisesti tarkoitettu. Viranomaisen ei pitäisi kiusallaan tehdä asioita kuluttajalle liian vaikeiksi koska silloin viimeistään piittaamattomuus ottaa vallan.


Olen tietoinen em. pykälästä:
‘special tools’ means tools in conjunction with anti-tampering devices which are made available only to distributors authorised by the vehicle manufacturer and are not available to the general public;

Tuollainen "erikoistyökalu" ei tietääkseni toteudu sitten missään koska vaatisi jo auton kaltaisen ECUn ja ohjelmointilaitteiston joka maksaisi paljon enemmän kun nämä härpäkkeet, joten luonnollisesti sellaisia ei tule koskaan olemaan kevyissä sähköajoneuvoissa.

Nyt tilaan (maahantuojana yhdelle laitteelle) valmistajalta laitteen kaksi asentoisella virtalukolla jolla valitaan nopeus, käytettävä erikoistyökalu muistuttaa ilmeisen paljon virta-avainta. Lain kirjain täytetty.

Reijo Jälkö 30.5.2018 13.01

Moi erittäin epätietoinen,

toden totta, työkaluja on niin erilaisia lähtien aikuisviihdetähtien henkilökohtaisista työkaluista kaikenlaisiin muihin erikoistyökaluihin.

Aloin itsekin miettiä, että löytyisikö tässä yhteydessä työkalulle joku täsmällinen määritelmä. Säädöksien pläräämisen jälkeen löytyi seuraavaa... Komission delegoidun asetuksen 44/2014 mukaan erikoistyökaluilla tarkoitetaan yhdessä virityksenestovälineiden kanssa käytettäviä työkaluja, jotka ajoneuvon valmistaja on antanut yksinoikeudella luvan saaneiden jälleenmyyjien käyttöön ja joita ei ole yleisön saatavilla.

Toivottavasti tämä selkeyttää tilannetta. Pointti on se, että rajoittimia ei pidä poistaa!

Terveisin

Reijo

Reijo

Erittäin epäuskoinen 27.5.2018 1.08

"Rajoitinta ei pidä saada poistetuksi ajon aikana tai helposti ajon päätyttyä muutamassa minuutissa ilman työkaluja."

Muutama on vaarallinen määre, Suomen lainsäädäntö määrittää muutaman 3-99 kpl
Eli termin muutama voinee jättää oman onnensa nojaan.
Formulatyyliin tuollaisen potkulaudan purkaa pelkästään akkuporalla ja kärkisatsilla parissa (KAKSI) minuutissa jo aika palasiksi...

Eli onko viranomaiselle riittävä että rajoittimen käyttö vaatii työkalun, ilman sen määritelmää ja kellotusta?

Seuraavaksi varmaan pitää määritellä työkalu, jollain se on meisseli, mutta tavallaan myös esimerkiksi aikuisviihde tähdellä samoin...

Reijon pointti lienee holhous suomessa erittäin harvinainen ja kohta kiellettävä maalaisjärki.
Kuinka varmistan että juuri valvovalla partiolla on myös se mukana?

Reijo Jälkö 25.5.2018 10.40

Moikka Kaima

tästä 2- ja 3-pyöräisten puiteasetuksen tulkinnasta satelee kysymyksiä. Asetusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti maastokäyttöön ja käytettäväksi päällystämättömillä pinnoilla. Vaikea esimerkiksi minun on väittää, että joku mainitsemasi mukainen laite ei ole maastokäyttöön tai päällystämättömille teille tarkoitettu ajoneuvo, jos laitteen valmistaja on valmistanut sen sellaiseksi. Tällöin laitteen voidaan katsoa olevan kevyt sähköajoneuvo, jos se vain täyttää ajoneuvolain 19 a §n mukaiset speksit.

Terveisin

Reijo

Reijo Jälkö 25.5.2018 10.24

Moi yksityinen maahantuonti / otappa selvää

virittämiseen / rajoittimen poistamiseen on mahdotonta ottaa täsmällistä kantaa kun ei siitä ole täsmällisiä oikeusohjeita. Eikä ihme, sillä ihminen on kekseliäs ja erilaisia keinoja tehdään tekniikan kehittyessä.

Asiaa voi lähestyä vain esimerkkien kautta. Rajoitinta ei pidä saada poistetuksi ajon aikana tai helposti ajon päätyttyä muutamassa minuutissa ilman työkaluja. Rajoitinta ei pitäisi saada poistettua laitteen oman tai esimerkiksi puhelimeen tai avaimeen asennetun softan kautta.

Kuten esimerkeistä huomaa ei asiaan tule löytymään täsmällistä ohjetta. Toivon, että ihmiset olisivat vastuullisia, eivätkä lähtisi kikkailemaan oman ja muiden turvallisuuden kanssa.

Reijo

Lapin Reijo 24.5.2018 17.53

Olin viime kesänä jo ostaa scogo tyyppisen sähkö Lonkkani on siinä kunnossa että istuin on aivan pakollinen. Peruin kuitenkin aikeeni erään myyjän vetäytyessä pois ensimmäisen tulkinnan jälkeen. Olen seurannut keltaisen lehdistön viestintää ja sieltä eksyinkin tänne. Maastossa minäkin pääasiallisesti liikkuisin joten tämä sallii istuimen ja se on hieno juttu. Kieltämättä tuollainen peränkonttiin taitettava lauta istuimella olisi vieläkin parempi käyttööni.

Kuulun ikävä kyllä suomen laissa pahimpiin rikollisiin kun katsoo sakkojen määrän kehitystä. Olen keski-ikänen, keskituloinen ja autoileva.

Tällä henköprofiililla varustettuna on päivän selvää että tuollaisen mopoa muistuttavan kummajaisen selässä tulen olemaan satavarmasti virkavallan kiinnostuksen kohteena heidän hakiessa täydennystä kuukausi budjettisakko vajaukseensa, enemmän kun ne oikeat virittäjä mopopojat.

Asiaan on saatava mustaa valkoiselle mukaan tulostettavaksi ettei turhiin tievarsivääntöihin tarvitsisi jäädä.

Odottelen nyt suomalaisten kauppiaiden reaktiota, tai alan suostutella veljenpoikaa hoitamaan ulkomaan tilauksen.

Yksityinen maahantuonti 24.5.2018 16.47

Hyviä pointteja tuossa mopovertauksessa, näin tosiaankin oli ja nyt olen itsekkin kohta maahantuoja.

Google vei aliexpressiin josta katselin noita 2kw offroad lautoja, osassa on dual single mode nappi tangossa.
Nopeuden rajoittaminen tapahtuu nopeussäätimen valikoiden kautta jonne pääsee painelemalla virtanappeja joten varmuudella sitä ainakaan ei pysty muuttamaan mitenkään ajaessa.

Ongelmallisempi on enää tuo 1kw 2kw tehon valitsin tangossa.
Eikös se ole aivan riittävä jos minä(kin) ulkomailta tilaavana "maahantuojana" käytän tuon uutuudeltaan tutulla autosähkömekaanikolla ja pyydän poistamaan tuon valitsimen tangosta ja sitten tavallinen vipu vaikka alas runkoon latausliittimen luo.

Eli nopeusraja olisikin jo ok mikäli Reijon tekstiä oikein ymmärrän, ja nyt tehokin olisi valittavissa 1kw eikä sitäkään nyt enää ajaessa pysty muuttamaan.

Otappa noista selvää... 24.5.2018 11.31

Hei Reijo.

Nyt ei ole missään tapauksessa virittämisestä, päin vastoin.

Maahantuojat ovat vuosikymmeniä tehneet rajoittamista ja varustelua jotta laitteet soveltuu meille.

Koska sähkövempeleet on vielä meille uusia otan esimerkiksi tutun legendan Suzuki PV mopedin joka muualla maailmalla on rakenteellisesti tarkoitettu kovempiin nopeuksiin.
Siitä poistettiin 5 vaihde , moottori kuristettiin meille sopivaksi.
Toisena Honda monkey jolle ei tehty muuta kun elektroninen rajoitin.

Nyt tässä tapauksessa maahantuojia alkaa olla kuluttajat itse.
Vastuu tieliikennekelpoisuudesta lienee nyt meillä itsellä?
Samoin kun se virittäminen, esimerkissäni EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA ole tarkoitus ajaa julkisella tiellä täysitehoisena.

Kyse on että millä edellytyksin laite on laillinen myös tieliikenteessä?
Sen ymmärrän että nappula tangossa voi olla hieman liian helppo, mutta riittääkö että rajoitinta ei ole kytkettävissä pois ajon aikana? Ja virkavallan sitä tarvittaessa testaten nopeus jää sallittuun?

Minä/kuluttajat ja veikkaan että myös valvova viranomainen kaipaa lisää ohjeistusta tähän asiaan.

Täysitehoiselle "mökkimopolle" on paikkansa, mutta se ei ole tiellä.
Mutta monikäytöisyyttä pitäisi tukea ettei näitäkin pidä hommata kahta, joten ei pidä tehdä tätä mahdottomaksi.

Osallistu kommentoimalla

  • Voit kommentoida nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti.
  • Kunnioita kanssakeskustelijoitasi. Haukkuminen, epäasiallinen kielenkäyttö ja nimittely on kiellettyä.
  • Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja. Kanavamme on julkinen.
  • Rasistiset tai muut ihmisiä, yhteisöä tai uskontoa loukkaavat viestit ovat kiellettyjä, samoin rikokseen yllyttävät ja muuten lainvastaiset viestit.

Asiattomat viestit poistetaan. Viestin poistamisesta ei ilmoiteta kirjoittajalle. 

Kommentoi

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.