Tiedätkö, missä R-piste sijaitsee?

3.5.2017 15.00, Kirjoittanut Reijo Jälkö
 

Kevään myötä lisääntyvät tiedustelut erilaisten sähkökäyttöisten liikkumavälineiden rekisteröinti- ja vakuuttamisvelvollisuudesta sekä näiden laitteiden ajokorttivaatimuksista. Moni meistä miettii, kannattaako ostaa näppärän oloinen sähköpotkulauta, jota myyjän mukaan ei tarvitse rekisteröidä eikä vakuuttaa. Mitä eroa sähköavusteisella polkupyörällä ja moottorilla varustetulla polkupyörällä on?


Kun sähkökäyttöisistä liikkumavälineistä tuli säädösmuutosten myötä tieliikennekelpoisia reilu vuosi sitten, ei varmaan kukaan ymmärtänyt tuolloin, kuinka kimurantteja kysymyksiä ja tulkintoja asiasta tullaan esittämään.

Mitä sähköisillä liikkumisvälineillä sitten tarkoitetaan ja mitä edellytyksiä niiden käytölle on asetettu?

Sähköiset liikkumisvälineet jaotellaan kolmeen luokkaan eli jalankulkua avustaviin tai korvaaviin liikkumisvälineisiin, kevyihin sähköajoneuvoihin ja sähköavusteisiin tai moottorilla varustettuihin polkupyöriin.

Jalankulkua avustavat tai korvaavat sähköiset liikkumisvälineet

Jalankulkua avustavilla tai korvaavilla laitteilla tarkoitetaan esimerkiksi tasapainotettuja yksi- tai useampipyöräisiä henkilökuljettimia, kuten tasapainoskoottereita (leijulauta/huuveri), sähköpotkulautoja ja muita vastaavia kevyitä sähkömoottorisia kulkuvälineitä.

Liikkumisvälineet rinnastetaan liikenteessä jalankulkijoihin, mutta nopeus on sovitettava tilanteen mukaan. Laitteissa tehoa saa olla maksimissaan 1 kW ja maksiminopeus saa olla enintään 15 km/h. Laitteissa ei saa olla istuinta.

Näillä laitteilla saa liikkua jalkakäytävällä kävelynopeutta eikä niille ole annettu tarkempia teknisiä vaatimuksia esimerkiksi valojen tai heijastimien suhteen. Jalankulkua avustaville tai korvaaville liikkumisvälineille ei tarvitse eikä voi ottaa liikennevakuutusta.

Kevyet sähköajoneuvot

Kevyitä sähköajoneuvoja ovat muun muassa erilaiset itsestään tasapainottuvat Segway-tyyppiset henkilökuljettimet, sähköpolkulaudat, yksinomaan iäkkäiden henkilöiden tai liikuntarajoitteisten käyttöön tarkoitetut kolmi- tai nelipyöräiset skootterit, sähkörollaattorit sekä muut vastaavat ajoneuvot.

Isompia, enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia kevyitä sähköajoneuvoja käytetään polkupyöräilijän liikennesäännöillä eli oikea paikka näillä laitteilla liikkumiseen on pääsääntöisesti pyörätie. Tosin kävelyvauhtia liikuttaessa itsestään tasapainottuvilla laitteilla saa ajaa myös jalkakäytävällä.

Laitteessa ei saa olla istuinta, jos se ei ole itsestään tasapainottuva. Pimeällä ja hämärässä riittää henkilöön kiinnitettävä heijastin ja ajovalaisin, esimerkiksi otsalamppua voi käyttää ajovalona. Etuvalo on pakollinen, mutta myös takavaloa olisi hyvä käyttää. Kevyille sähköajoneuvoille ei tarvitse eikä voi ottaa liikennevakuutusta.

Sähköavusteinen tai moottorilla varustettu polkupyörä

Sähköavusteisen polkupyörän suurin teho saa olla enintään 250W, avustuksen on kytkeydyttävä pois päältä kun nopeus saavuttaa 25km/h, ja avustus saa toimia vain poljettaessa.

Moottorilla varustetun polkupyörän (L1e-a) suurin teho saa olla enintään 1000 w, moottorin voi toimia ilman polkemista, mutta sen on kytkeydyttävä pois päältä kun nopeus saavuttaa 25km/h.

Sähköavusteisiin polkupyöriin sovelletaan polkupyörän teknisiä vaatimuksia eikä niille tarvitse ottaa liikennevakuutusta. Sen sijaan liikennevakuutus on otettava moottorilla varustetuille polkupyörille, jotka eivät täytä sähköavusteisen polkupyörän ehtoja.

Yli 25 km/h moottorin avustuksella kulkevat sähköavusteiset tai moottorilla varustetun polkupyörät eivät ole tieliikennekelpoisia polkupyöriä. Ne on rekisteröitävä mopoiksi, jos se on laitteen ominaisuuksien osalta mahdollista. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että laite on tyyppihyväksytty mopoksi.

Tähän saakka asia lienee melko selvää, mutta palataan nyt otsikon mukaiseen kysymykseen.

R-pistettä etsimässä – saako sähköpotkulautaan asentaa istuimen?

Kun Trafin ajoneuvotekniikkaan perehtynyt asiantuntija heitti ilmoille kysymyksen R-pisteestä, en osannut vastata siihen enkä ymmärtänyt mitä merkitystä R-pisteen määritelmällä on lakimiehelle. Miksi minun pitäisi tietää missä R-piste sijaitsee ja mitä merkitystä asialla on ajoneuvojen rekisteröinnissä?

Kysymys liittyy siihen, että voiko esimerkiksi sähköpotkulautaan kiinnittää istuimen vai ei? Olisi tosi kätevää huristella hiukset hulmuten mopoa muistuttavalla laitteella ilman ikävää rekisteröinti- ja vakuuttamisvelvollisuutta puhumattakaan siitä, että kuka tahansa voisi käyttää tällaista laitetta ilman ajokorttia.

Ei muuta kuin selvittämään. Aloin selaamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 168/2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta eli ns. L-luokkien puiteasetusta. Puiteasetusta sovelletaan muun muassa yleisillä teillä käytettäviksi tarkoitettuihin kaksipyöräisiin moottorikäyttöisiin ajoneuvoihin. Puiteasetuksen mukaiset ajoneuvot on rekisteröitävä, poislukien moottorilla varustetut polkupyörät, ja sen myötä niille on otettava myös liikennevakuutus. Asetusta ei sovelleta ajoneuvoihin, joissa ei ole yhtäkään istuinpaikkaa tai joissa kuljettajan istuinpaikan R-pisteen korkeus on 540 mm tai alle ajoneuvoluokassa L1e eli luokassa, johon mopot kuuluvat.

Ahaa. Sähköpotkulautaan voisi siis teoriassa asentaa istuimen ilman, että siitä tulee rekisteröimisvelvollisuuden alainen mopo. Jälleen kerran on kuitenkin palattava selaamaan puiteasetusta, koska minulle ei ole selvää mitä R-pisteellä tarkoitetaan.

R-piste on 10 cm istuimen yläpuolella – sähköpotkulaudan istuinkorkeus saisi siis olla enintään 44 senttiä

Puiteasetuksen nojalla annetun asetuksen (EU) N:o 3/2014 mukaan R-piste eli istuimen vertailupiste määritetään E-säännön nro 17 liitteen 3 mukaisesti. ’R-pisteellä’ eli ’istuimen vertailupisteellä’ tarkoitetaan valmistajan kullekin istumapaikalle määrittämää suunnittelupistettä, joka paikannetaan kolmiulotteisen vertailujärjestelmän perusteella. E-säännön mukaan R-pisteen pitää olla lähellä erityisellä mittalaitteella määritettyä H-pistettä, joka katsotaan istuinrakenteeseen nähden kiinteäksi ja sen mukana liikkuvaksi, kun istuinta säädetään.

Selvä juttu. Käytännössä R-piste on lonkkanivelen keskipiste. Näin ollen R-piste ei sijaitse istuimen yläpinnalla, vaan hieman sitä ylempänä. Standardikokoisella ihmisellä R-piste on noin 10 cm korkeudella istuimesta. R-pisteen pitäisi siis pysyä istuimen kaikissa säätöasennoissa enintään 540 mm korkeudella, jolloin istuimen korkeus saa olla maksimissaan n. 440 mm korkeudella maasta.

Tämä tarkoittaa, ettei sähköpotkulautaan voi asentaa istuinta tai jos asentaa, on sen korkeus oltava niin matalalla, ettei käyttömukavuus ole ainakaan huippuluokkaa.

Säädökset auttavat turvallisten ja tieliikennekelpoisten laitteiden valinnassa

Sähköiset liikkumisvälineet ovat tulleet jäädäkseen ja niiden käyttö tulee yleistymään. Hyvä niin. Yleistymisen myötä tulee markkinoille uusia laitteita nopeaa tahtia. Sähköisten liikkumisvälineiden käyttöön liittyvät säädökset ja ohjeet voivat olla monimutkaisia ja hankalasti löydettävissä, mutta suurin osa käyttöön liittyvistä asioista on selkeitä.

R-pisteen selvittäminen on harvinainen tapaus, millä ei tavalliselle kuluttajalle ole suurta merkitystä. Tapauksen merkitys on siinä, että erilaisilla kikoilla pyritään kiertämään säädöksiä ja saattaa markkinoille laitteita, joita ei ole tarkoitettu Suomen tieliikenteeseen. Esimerkiksi sähköpotkulaudat, johon saisi vapaasti asentaa istuimia, olisivat pian mopoon verrattavia kulkuvälineitä, mutta ilman rekisteröintivelvoitetta niiden turvallisuutta ei pystyttäisi takaamaan kunnolla.

Sähköisten liikkumisvälineiden maahantuojilla, myyjillä ja Trafilla on velvollisuus huolehtia siitä, että tieliikenteessä käytettävät laitteet ovat turvallisia ja kaikin puolin tieliikennekelpoisia. Vaikka säädökset tuntuvat joskus saivartelulta on niiden perimmäinen tarkoitus turvata kaikkien tiellä liikkujien turvallisuus ja tasapuolinen kohtelu.

#sähköpyörä
#sähköpotkulauta
#sähköajoneuvo

 

 

 

Reijo Jälkö

johtava asiantuntija, palveluiden tuki