Vuosi ICAOn yleiskokouksesta – Missä mennään lentoliikenteen päästöjen sääntelyssä?

8.9.2017 16.30, Kirjoittanut Tiia Jyräsalo
 

Vuosi sitten nieleskelin Helsinki-Vantaalla aamupalan mukana kyyneleitä – edessä työmatka, lähes kaksi viikkoa poissa lasten luota valtameren takana. Odotukset olivat kuitenkin korkealla, sillä määränpäässäni Montrealissa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn yleiskokouksessa oli tavoitteena sopia maailmanlaajuisesta kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmästä, CORSIAsta (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation).


 

Järjestelmä on tarpeen, sillä lentoliikenteen määrä lisääntyy. Tällä hetkellä lentoliikenne aiheuttaa maailman hiilidioksidipäästöistä noin 2 prosenttia, josta kansainvälisen lentoliikenteen osuus on noin 1,3 prosenttia. Yleiskokouksessa oli Euroopan koordinaatiota, yleisistuntoa, kahden- ja monenvälisiä neuvotteluita, 185 osallistuvaa valtiota, 51 kansainvälistä järjestöä, osallistujia yhteensä parisentuhatta ja varmaan miljoona WhatsApp-viestiä. Puheenvuoroja päästöhyvitysjärjestelmän tiimoilta pidettiin yleisistunnoissa ennätyksellinen määrä ICAOn historiassa.

Vetoavimmat puheenvuorot järjestelmän puolesta kuultiin valtiolta, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti. Töitä tehtiin kokouksen aikana, mutta ennen kaikkea töitä oli tehty paljon ennen yleiskokousta. Eri mantereilla oli järjestetty seminaareja, kokouksia ja työryhmiä, ja virkamiehet olivat sähköpostitse kommentoineet sitä, tätä ja tuota luonnosta.

CORSIA rakentuu nyt ripeässä tahdissa

Useamman vuoden työn tuloksena päivä ennen kokousajan loppumista oli CORSIA-päätöslauselma hyväksytty ja osallistujat helpottuneita. Päätöslauselma pitää sisällään järjestelmän raamit.

Tällä hetkellä CORSIAan on liittynyt 72 valtiolta kattaen 87,7 prosenttia kansainvälisestä lentoliikenteestä. Viime aikoina ovat mukaan ilmoittautuneet mm. Saudi-Arabia, Gabon, El Salvador, Nigeria, Jamaika ja Botswana. Yhdysvallat liittyi etujoukossa, mutta Yhdysvaltojen hallinto otti pitkän loikan taaksepäin ilmoittaessaan irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta. Jännittää, kokeeko CORSIA saman kohtalon. Kiina taas harppoo ilmastoasioissa eteenpäin ja CORSIAn lisäksi Kiinan on tarkoitus aloittaa oma päästökauppajärjestelmänsä.

CORSIAn yksityiskohtia valmistellaan nyt tiukalla aikataululla ICAOn ympäristönsuojelukomitean alaisissa työryhmissä, joihin Trafinkin asiantuntijat osallistuvat. Luonnokset päästöjen tarkkailuun raportointiin ja todentamiseen liittyvistä standardeista on tehty, ja valtiot kommentoivat kyseisiä luonnoksia tämän vuoden loppupuolella.

Järjestelmän päästöhyvitysvelvoitteet käynnistyvät varsinaisesti kolmen vuoden kuluttua, mikä on kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta todella lyhyt aika. Hieman hirvittääkin, saadaanko lainsäädäntö ajallaan valmiiksi. Itse asiassa ensi vuonna viranomaisilla ja lentoyhtiöllä on jo ensimmäisiä velvoitteita, jotta vertailuvuosien 2019 ja 2020 päästömäärät olisivat selvillä ennen päästöhyvitysvelvoitteiden alkamista.

Tässä kohden on hyvä huomioida, että EU:n lentoliikenteen päästökauppaan tottuneille lentoyhtiölle ja viranomaisille CORSIAn käynnistäminen on helpompaa kuin esimerkiksi mukaan ilmoittautuneille kehittyville valtioille. Kehittyviä valtioita on kuitenkin luvattu avustaa järjestelmän toimeenpanossa.

Kunnianhimoiset pyrkivät hyvää kompromissia vaativampaan päästöjen sääntelyyn

CORSIA on hyvä kompromissi, kuten yleiskokouksessa useat valtiot puheenvuoroissaan ilmaisivat, mutta hyvä kompromissi ei tyydytä kaikkia. Tavoitteena oli, että lentoliikenteen päästöjä säädeltäisiin yhden kansainvälisen järjestelmän kautta, jottei lentoyhtiöille aiheutuisi taakkaa useamman järjestelmän hallinnoimisesta.

Valtioilla on kuitenkin erilaisia kunnianhimon tasoja ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen ja tällä hetkellä näyttääkin siltä, että vuonna 2012 alkanut EU:n lentoliikenteen päästökauppa tulee jatkumaan CORSIAn rinnalla. Komissio on vaikutusarviossaan vertaillut erilaisia tapoja muovata yhteen EU:n päästökauppa ja CORSIA. Lopullisen esityksensä komissio tekee, kun CORSIAn yksityiskohdat ovat selvillä.

EU:n lentoliikenteen päästökaupan hiomisessa pitää kiirettä

Tällä hetkellä CORSIAn rakentamisen lisäksi myös EU:n päästökauppadirektiiviä muutetaan. Alun perin lentoliikenteen päästökaupan oli tarkoitus kattaa Euroopan talousalue ETAn sisäisten lentojen lisäksi ETAn ja kolmansien maiden väliset lennot, mutta poliittisen vastustuksen vuoksi se ei ole toiminut alun perin suunnitellussa laajuudessa. Vuosiksi 2013-2016 soveltamisala rajattiin ETAn sisäisiin lentoihin, sillä EU halusi tukea ICAOn pyrkimystä saada aikaan kansainvälinen järjestelmä.

Euroopan komissio esitti helmikuussa, että lentoliikenteen päästökauppa jatkuisi ennallaan eli ETAn sisäisiä lentoja koskevana ja myös päästöoikeuskiintiö säilyisi samankokoisena vuoden 2020 loppuun. Tämän jälkeen lentoliikenteen päästöoikeuksien määrä pienenisi vuosittain.

Jäsenmaita edustava Euroopan neuvosto tukee komission esitystä pääosin. Myös parlamentin ympäristövaliokunta tukee komission esitystä päästökaupan soveltamisalan osalta, mutta on esittänyt tiukennuksia vuodesta 2021 eteenpäin, kuten lentoyhtiölle ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrän pudottamista nykyisestä 85 prosentista 50 prosenttiin.

Parlamentti päättää kannastaan täysistunnossa syyskuussa. Tämän jälkeen komission, neuvoston ja parlamentin tulee muodostaa yhteinen näkemys asiasta ns. trilogi-neuvotteluissa. Sekä neuvottelujen että lakimuutoksen nopea eteneminen on erittäin tärkeää, jotta toimivaltaiset viranomaiset - Suomessa Trafi - ja lentoyhtiöt voivat sujuvasti hoitaa päästökauppaan liittyvät velvoitteensa ensi vuonna.

Työkalut päästöjen vähentämiseen

Lentoliikenteen päästökauppa ja CORSIA ovat taloudellisia ohjauskeinoja, jotka kannustavat vähentämään päästöjä ja samalla täydentävät päästöjenvähennyskeinoja. Varsinaisia päästöjenvähennyskeinoja ovat mm. uusi energiatehokkaampi kalusto, biopolttoaineet sekä tehokkaampi operointi ja ilmatilan käyttö.

ICAOn neuvosto hyväksyi alkuvuodesta lentokoneiden CO2-päästöstandardin, jota sovelletaan uusiin koneisiin vuodesta 2020 ja jo tuotannossa oleviin vuodesta 2023. Nykypäivän koneet ovat jo 80 prosenttia energiatehokkaampia matkustajakilometriä kohden kuin 1960-luvulla.

Biopolttoaineiden osalta näkymät Suomessa ovat hyvät, sillä Nesteellä on tieto-taito niiden valmistamiseen ja se onkin toimittanut biokerosiinia Oslon Gardermoenin kentälle. Tavoitteena on, että fossiilisen polttoaineeseen sekoitettavaa biopolttoainetta olisi saatavilla myös Helsinki-Vantaan lentokentältä.

Trafi on aktiivisesti mukana myös Borealis-hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa Suomen, Viron, Latvian, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin, Irlannin ja Iso-Britannian välinen vapaan reitityksen ilmatila vuoteen 2020 mennessä. Kuuden ensiksi mainitun osalta vapaan reitityksen ilmatila otettiin käyttöön marraskuussa 2015. Yhtenäisessä ilmatilassa lentoyhtiöt voivat optimoida lentoreittinsä säästäen sekä aikaa että polttoainetta.

Lisää päästöjenvähennyskeinoista on Trafin ylläpitämässä Suomen kansallisessa toimintasuunnitelmassa ilmastomuutoksen hillitsemiseksi lentoliikenteen osalta (State Action Plan).

Tavoitteita kohti - erävoitto ilmastolle ja neljälle vuodenajalle jo saavutettu

Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on tehty töitä useilla tahoilla ja edistystä on tapahtunut, mutta vielä on matkaa tavoitteisiin, joita on asettanut sekä ICAO että alan toimijat. Lentoliikenteen hiilineutraalin kasvun (CNG2020) ohelle ICAO on asettanut tavoitteeksi polttoaineen käytön tehostamisen kahdella prosentilla vuosittain. Lisäksi ala on asettanut tavoitteekseen 50 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2050 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Vaikka yleiskokoukseen osallistuneiden ei tarvinnut tällä kertaa lähteä kotiin Montrealista tyhjin käsin, vaan CORSIA-päätöslauselma tuliaisinaan, niin olemme päässeet vasta lähtöselvityksestä läpi matkalla kohti lentoliikenteen päästöjen kääntämistä laskuun. Mutta muistan kuitenkin vielä sen hienon fiiliksen, kun Montrealista palattuani kehärataa matkatessani huomasin värikkään syksyn saapuneen Suomeen. Erävoitto ilmastolle ja neljälle vuodenajalle!

#päästökauppa
#ilmailu
#CO2
#ICAO
#CORSIA
#ecofly

 

 

Tiia Jyräsalo

erityisasiantuntija, liikenteen uudet palvelut

Osallistu kommentoimalla

  • Voit kommentoida nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti.
  • Kunnioita kanssakeskustelijoitasi. Haukkuminen, epäasiallinen kielenkäyttö ja nimittely on kiellettyä.
  • Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja. Kanavamme on julkinen.
  • Rasistiset tai muut ihmisiä, yhteisöä tai uskontoa loukkaavat viestit ovat kiellettyjä, samoin rikokseen yllyttävät ja muuten lainvastaiset viestit.

Asiattomat viestit poistetaan. Viestin poistamisesta ei ilmoiteta kirjoittajalle. 

Kommentoi

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.