Mietteitä tulevaisuuden liikenteestä – tavaraliikenteessä ja logistiikassa unohdettu potentiaali?

17.11.2017 13.55, Kirjoittanut Anders Granfelt
 

Ensi viikon perjantaina järjestetään Liikennelabra-seminaari Helsingissä. Tulevaisuuden liikenne ja uudet palvelut kiinnostavat, sillä seminaari täyttyi ennätysvauhtia.


Opiskelin itse aikoinaan Teknillisessä korkeakoulussa tietoliikennetekniikkaa. Elettiin IT-kuplan loppuvuosia ja noina vuosina oli luonnollisesti päästetty runsaasti opiskelijoita kyseisille kuumille koulutuslinjoille. Samaan aikaan mm. Helsingin pörssissä jotkut pienet softayritykset olivat markkina-arvoiltaan suuremmat kuin hissiyhtiö Kone.

Kun kupla puhkesi ja kesätyöpaikat katosivat, päätin vaihtaa opintolinjaa. Otin TKK:n paksun opinto-oppaan käteen ja löysin sieltä liikennetekniikan. Ajattelin, että eipä ole yhtä mediaseksikäs ala, mutta työpaikkoja oli hyvin tarjolla. Lisäksi liikenne oli kiinnostavan poikkitieteellistä sekä käypää kahvipöytäkeskustelukamaa. Kaikkihan me ollaan kuitenkin liikenteen asiantuntijoita. Nyt 15 vuotta myöhemmin moni liikenteen ilmiöistä, kuten automaatio ja palveluistuminen, surffaavat hypeaallon harjalla – ja liikennettä ja tietoliikennettä käsitellään päivittäin samoissa sovelluksissa.

Liikennettä syntyy, kun ihmiset ja tavarat ovat aamuisin väärissä paikoissa

Uusista liikkumisen keinoista huolimatta liikenne perustuu edelleen johdettuun kysyntään. Liikennettä syntyy, kun ihmiset ja tavarat ovat joka aamu väärissä paikoissa. Liikenteellä ei ole itseisarvoa – tai arvo on itse asiassa negatiivinen, kun liikenne tuottaa paljon haitallisia vaikutuksia, kuten päästöjä, melua ja onnettomuuksia.

Parhaiten liikennettä saataisiin vähennettyä siten, että yhä suurempi osuus ihmisistä ja tavaroista olisi valmiiksi oikeissa paikoissa. Pitkällä aikavälillä tähän vaikuttaa siis keskeisesti maankäytön suunnittelu, mutta teknologian ja erityisesti automaation kehittyessä etätyömahdollisuudet laajenevat ja liikkumistarve todennäköisesti vähenee.

Yhteiskäyttöön perustuvat palvelut ratkaisijana?

Liikennettä tullaan silti aina tarvitsemaan. Henkilöautoiluun perustuva liikennejärjestelmä on kuitenkin pahasti rikki, sillä suuri osa yksityisautoista on vajaakäytöllä. Jos vertaa esim. tehtaaseen, niin näin tehotonta tuotantojärjestelmää ei pidettäisi päivääkään käynnissä. Tulevatko uudet liikennepalvelut korjaamaan tämän järjestelmän?

Keskustelu palveluista keskittyykin yleensä kuluttajapalveluihin. Tämä on luonnollista, sillä ne vaikuttavat eniten ihmisten elämään. Ja onhan isoja uusia kuluttajapalveluita kuten Uber, Didi ja Lyft, jotka ovat muuttaneet liikkumisen markkinoita globaalisti. Näiden palveluiden tehokkuus ei kuitenkaan valitettavasti ole yksityisautoilua juurikaan parempaa, joten isossa kuvassa kaivataan vielä lisää erityisesti yhteiskäyttöön perustuvia palveluita.

Entä jos käännettäisiin katse myös tavaraliikenteeseen ja logistiikkaan?

Muutos saattaa juuri kuluttajapalveluissa olla vaikeinta. Miksi näin? Vaikka nopeasti muuttuva teknologia mahdollistaisi paljon tehokkaampia tapoja toteuttaa liikennejärjestelmää, hitaasti muuttuvat kulttuuri ja infrastruktuuri pitävät kuitenkin huolen siitä, ettei isoja muutoksia synny heittämällä. Tavat ja tiet istuvat sitkeässä.

Itse suuntaisin katseen erityisesti logistiikka- ja tavaraliikenteeseen. Uskon, että osa mullistavimmista ratkaisuista löytyy drone-kalustoon perustuvissa ratkaisuissa. Ilmassa on tilaa, jolloin infrastruktuurin vaatimukset ja rajoitukset ovat pienemmät, kuin maan pinnalla. Tavaraliikenteessä loppukäyttäjien valinnat eivät ratkaise toteutustapaa, vaan edullisuus ja nopeus. Tavaraliikenteen murros ei siten vaadi saman tyyppistä kulttuuri- ja inframuutosta kuin henkilöliikenne, jolloin muutos voi olla hyvinkin ketterää.

Innovatiiviset ratkaisut saavat parhaat tehot irti tulevaisuuden liikennejärjestelmästä

Viranomaisten osalta odotetaan, että uusilla laeilla mahdollistetaan uusia palveluita ja innovatiivisia ratkaisuita. Voidaankin siis ottaa mukava asento ja jäädä katsomaan, kun uudet liikenteen palvelut ratkaisevat liikenteen kansalliset ja globaalit ongelmat? Ei tietenkään.

Työmme jatkuu edelleen uuteen teknologiaan perustuvien palveluiden mahdollistamisessa, kulttuurin muutoksen tukemisessa sekä tietty tulevaisuuden liikenteen infrastruktuurin suunnittelussa. Olisi erittäin hienoa, jos tulevaisuuden liikennejärjestelmästä tulisi niin tehokas, ettei tarvitsisi esim. päästötavoitteiden tai ruuhkien takia rajoittaa liikkujien vapautta kiristämällä liikenteen hinnoittelua.

Ota haaste vastaan päästötavoitteiden saavuttamiseksi

Tieliikenteessä CO2-päästöt pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Itse aion sitoutua henkilökohtaisesti näihin päästötavoitteisiin. Tähän ajatteluun haastan myös kaikki muut liikkujat. Omalta osaltani suunnitelma etenee siten, että aion vaihtaa sähköautoon ennen vuotta 2030 ja ladata sitä sitten uusiutuvalla sähköllä, jolloin saavuttaisin kirkkaasti tavoitteet. Mutta perhekohtaisesta autosta tulen tuskin luopumaan ennen kuin jokaisessa talossa on toimiva teleporttiyhteys.

Ensi perjantaina 24.11.2017 järjestettävää Liikennelabra-seminaaria voi seurata suorana netissä. Somesta tilaisuuden löytää hashtagilla #liikennelabra17.

#liikennepalveluna
#MaaS
#liikennelabra

 

 

Anders Granfelt

johtava asiantuntija, tietojohtajan esikunta

Osallistu kommentoimalla

  • Voit kommentoida nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti.
  • Kunnioita kanssakeskustelijoitasi. Haukkuminen, epäasiallinen kielenkäyttö ja nimittely on kiellettyä.
  • Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja. Kanavamme on julkinen.
  • Rasistiset tai muut ihmisiä, yhteisöä tai uskontoa loukkaavat viestit ovat kiellettyjä, samoin rikokseen yllyttävät ja muuten lainvastaiset viestit.

Asiattomat viestit poistetaan. Viestin poistamisesta ei ilmoiteta kirjoittajalle. 

Kommentoi

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.