Uutta Venäjällä oppimassa – työn iloa parhaimmillaan!

14.3.2018 7.00, Kirjoittanut Kaisa Sainio
 

Mistä on hyvät kv. sopimusneuvottelut tehty? Asiantuntemuksesta, innostuksesta, kielipäästä ja hyvistä neuvottelu- ja yhteistyötaidoista.

Entä mistä on hyvä työnteon draivi ja työn ilo tehty? Motivoivista ja houkuttelevista työtehtävistä, innostumisesta ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksista, maan mainioista työkavereista sekä ennen kaikkia onnistumisista ja niiden tuomista JEES-fiiliksistä!

Näistä on myös iloiset, motivoituneet ja hyviin neuvottelutuloksiin pystyvät kv. neuvottelijat tehty.

Mitä jos neuvottelijalla ei ole näistä juuri mitään?


Hyppy tuntemattomaan... ja mikä ettei!

Noin vuosi sitten minulle myytiin uusi työtehtävä monelle meistä tutulla sloganilla ”Ei tämä välttämättä tarkoita sinulle paljoa lisätyötä – kootaan tähän sinulle hyvä porukka, niin tämä pyörii helposti”. Niinpä.

Kun kyseessä oli uuden Suomen ja Venäjän välisen suoraa kansainvälistä rautatieliikennettä koskevan sopimuksen vuosittaiset liiteneuvottelut ja vieläpä Suomen delegaation vetäminen, tehtävä ei kuulostanut helpolta. Etenkään kun en itse osallistunut sopimuksen neuvotteluihin, en puhu venäjää enkä juuri tunne venäjäliikenteen asiantuntijoita venäläisestä kulttuurista puhumattakaan.

Kaltaiselleni innokkaalle uimahyppääjälle tehtävä kuulostikin yhtä houkuttelevalta, kuin hyppääminen 10 metrin kerrokselta pääedellä altaaseen – jossa ei ole vettä. Eikä asiaa yhtään parantanut se, että ennen kuin huomasinkaan, agendalle lisättiin myös itse sopimusmuutosten valmistelu.

Mutta koska olen luonteeltani utelias ja vähän turhankin innokas uudenoppija, olin valmis. Olin oppini jo oppinut: jännitettyäni koko kouluikäni esiintymistä yli kaiken, pidin lukion toisella luokalla puheen siitä, kuinka jännittävää juuri sitä puhetta oli pitää – ja jännitys loppui siihen. Eli ei kun suin päin haasteita päin!

Yhdeksän vinkkiä vieraan hallintaan

Työkalupakkini kolistessa tyhjyyttään, olin iloinen siitä, että jos jossain olen hyvä, niin asioiden aikaansaamisessa ja tapahtumien järjestelyssä. Niinpä työsuunnitelma oli pian toteutusta vailla valmis:

1) selvitä, mistä on kyse
2) selvitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä voit tehdä
3) lue sopimus ja perehdy sen liitteisiin
4) kokoa kansallinen asiantuntijaryhmä alan asiantuntijoista
5) etsi venäjän kielen tulkki, mitä osaavampi, sen parempi!
6) etsi venäläinen vastinpari
7) hanki koulutusta venäläisestä kulttuurista ja sopimusneuvottelutavoista
8) opettele esittelemään, tervehtimään, kiittämään venäjäksi
9) kysele, kuuntele ja kerää vinkkejä.

Vaikka ehdin toteuttaa asiakohdan nro 3 vasta Allegrossa matkalla kohti ensimmäistä kokousta, oli ilo huomata, että askel askeleelta opin ja edistyin. Delegaatioiden välinen kokous sovittiin Pietariin ja osapuolten päivitysehdotukset kerättiin, toimitettiin ja käännettiin. Vaikka aikaa kansallisten kantojen käsittelyyn ei liikoja jäänyt, kävimme muutosehdotukset päällisin puolin läpi sektoria ja virkamiehiä kuullen ja yhdessä keskustellen. Ja mikä tärkeintä: sovimme edessä olevan kokouksen askelmerkit ja seuraavat stepit.

Heittäytyminen kannatti – tämän junan kyytiin lähden uudestaankin mukaan!

Vaikka itse sanonkin, kokous oli menestys. Venäläiset hyväksyivät suorilta pelisääntöehdotuksemme ja muissakin asiakohdissa etenimme kuin paraskin pikajuna. Suomen delegaation vetäminen sujui erinomaisen asiantuntijaryhmän ja loistavan tulkin avulla kuin kevyesti tanssien ja kokouksen tehokkuus yllätti meidät kaikki – eniten varmasti minut.

Vaikka olen vielä kaukana rajaliikenteen asiantuntijasta, tiedän jo, mistä sopimuksessa on kyse, tunnen asiansa osaavat ihmiset, selvisin kunnialla ensimmäisestä kokouksesta ja ennen muuta opin valtavasti. Ja mikä tärkeintä – kiinnostuin aiheesta aidosti ja haluan oppia lisää. Ja vaikka matkaa maaliin onkin vielä runsaasti, kuinka hienoa olikaan aloittaa peli näin! Kiitos erinomaisten taustajoukkojen, olen aidosti innokas jatkamaan – mitä ikinä vastaan tuleekin.

Haasteet ovat siis jatkossakin tervetulleita – kyse on vain siitä, miten voin ne voittaa ja mitä kaikkea uutta niistä oppia!

***
Loppukevennys: Ehdimme tutustua myös Pietarin uuteen rautatiemuseoon, mikä oli ehdottomasti hienoin liki kymmenestä kokemastani! Vaikka ymmärränkin venäjää jo huimat parikymmentä sanaa, en ymmärtänyt museota kiertäessämme, miksi oppaamme liitti maineeltaan tutuhkon herran nimeltä Leo Tolstoi liki jokaiseen esillä olleeseen vaunuun tai veturiin – ilman, että tulkkimmekaan asiaa selitti. Mutta tässäkin opin: Leo Tolstoi ei ollutkaan herra, vaan tapa aloittaa lause: Дело в том, что – asia on niin, että! Eli ei kun Дело в том, что я хочу черный чай, спасибо!

#raideliikenne
#työnilo
#työelämä
#neuvottelutaito
#oikeaasenne

 

 

 

Kaisa Sainio

kehityspäällikkö, liikenteen toimijat

Osallistu kommentoimalla

  • Voit kommentoida nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti.
  • Kunnioita kanssakeskustelijoitasi. Haukkuminen, epäasiallinen kielenkäyttö ja nimittely on kiellettyä.
  • Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja. Kanavamme on julkinen.
  • Rasistiset tai muut ihmisiä, yhteisöä tai uskontoa loukkaavat viestit ovat kiellettyjä, samoin rikokseen yllyttävät ja muuten lainvastaiset viestit.

Asiattomat viestit poistetaan. Viestin poistamisesta ei ilmoiteta kirjoittajalle. 

Kommentoi

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.