Litium-akut tulivat, olemmeko valmiit?

28.3.2018 12.10, Kirjoittanut Miina Grönlund
 

Sähköinen liikkuvuus lisääntyy. Kävellen ja pyöräillen tehtyjen matkojen tulisi lisääntyä kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä. Liikun, siis olen -yhteiskampanja käynnistyy toukokuun alussa ja sen yhtenä tavoitteena on pyöräilyn lisääminen. Vuoden 2018 alusta alkaen sähköauton ostoon on jo voinut saada hankintatuen. Lisäksi bensa- ja dieselautojen muuttamiseen kaasu- tai etanolikäyttöiseksi voi saada muuntotukea. Näillä kaikilla tulee varmasti olemaan osansa litium-akkujen määrän kasvuun.


 

Litium-akkujen kierrättämisen haasteet

Sähköpyörien, tasapainolautojen ja muiden litiumakkukäyttöisten laitteiden yleistymisen vuoksi isoja litium-akkuja voidaan odottaa palautuvan kierrätykseen vuosi vuodelta yhä enemmän. Vuonna 2016 isoja kuluttajakäyttöön tarkoitettuja akkuja tuotiin markkinoille jo noin 100 tonnia.

Laki velvoittaa akkujen tuottajia eli lähinnä maahantuojia järjestämään niille kierrätyksen. Isoille litium-akuille ei ole vielä olemassa tuottajien yhdessä järjestämää valtakunnallista keräysjärjestelmää. Trafi järjestikin viime torstaina 22.3. yhdessä muiden viranomaisten sekä akkutoimijoiden kanssa Litium-akut tulivat, olemmeko valmiit? -seminaarin ja tämän järjestelmän kehittäminen olikin yksi asia, mitä seminaarissa pyrittiin edistämään.

Isoja litium-akkuja ei saa toimittaa paristojen-, lyijyakkujen- tai sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin, eikä missään tapauksessa heittää sekajätteeseen. Akkujen tunnistaminen on kuluttajille ja tuottajille hankalaa ja suuri osa kerätyistä akuista jää tunnistamatta.

VAK-kuljetuksessa lähettäjä vastaa aina turvallisuudesta – hankala yhtälö litium-akkujen kohdalla

Litium-akkujen kuljetus on vaarallisten aineiden kuljetusta (VAK) ja näissä kuljetuksissa lähettäjä vastaa aina luokituksesta ja sitä kautta koko kuljetuksen turvallisuudesta. Kun litium-akkujen kerääminen ja kierrätys on puutteellista eikä sitä ole asianmukaisesti järjestetty lajittelun, säilytyksen ja pakkaamisen osalta, on lähettäjän haasteellista hoitaa oma osuutensa kuljetuksen turvallisuus riittävällä tasolla taaten. Tästä johtuen myös kuljetusten turvallisuus voi vaarantua. Tässä kohtaa Trafi astuu mukaan tähän kasvavaan ongelmaan VAK-kuljetusten sääntelyn osalta.

Viime torstain tilaisuudessa käsiteltiin litium-akkujen tuottajavastuuseen ja kierrätykseen sekä turvalliseen kuljettamiseen liittyviä asioita, kuten erilaisten akkujen tunnistamista, luokitusta sekä akkujen vastaanottamista ja varastointia. Seminaari oli tarkoitettu mm. alan tuottajille, jäte- ja kierrätysalan toimijoille, kuljetuspalveluiden tarjoajille, viranomaisille ja kaupan alalle. Tilaisuuteen osallistui n. 150 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa ja keskustelua aiheen ympärillä käytiin runsaasti.

Tilaisuudessa kuljetus ei tällä kertaa ollut pääosassa, mutta palautekyselyn tulosten saamisen jälkeen nähtäväksi jää, tarvitaanko kuljettamisesta vielä oma seminaarinsa. Vielä näyttäisi siltä, että litium-akkujen kuljettamiseen liittyvä sääntely on suhteellisen selkeää, kunhan koko kuljetusketjun alkupään luokittelu saadaan tehtyä asianmukaisella tavalla.

Poikkihallinnollinen yhteistyö tuo tulosta

Tilaisuuden järjestämiseen osallistui useita tahoja niin viranomaisista kuin alan toimijoista ja yhteistyö on ollut todella antoisaa ja sujuvaa. Työryhmään kuuluvat tällä hetkellä Suomen Autokierrätys, Recser Oy, Kaupan liitto ry, Not Innovated Here, AkkukierrätysPb Oy, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Posti Oy, Logistiikkayritysten liitto, Trafi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Pirkanmaan ELY-keskus, Elker Oy, Puolustusvoimat ja Tulli.

Yhteistyö lähti käyntiin, kun Trafista koettiin tarpeelliseksi saada lisää tietoa kansainvälisissä kokouksissa käytäviin, yhä lisääntyviin litiumakkukeskusteluihin. Oleellisten tahojen kokoon kerääminen oli lopulta yllättävänkin helppoa ja helpoksi sen teki se, että kaikilla oli sama intressi eli saada aikaan turvallinen ja selkeä ketjutus läpi koko litium-akun elinkaaren.

Seuraava tapaaminen on huhtikuussa ja siinä on tarkoitus kartoittaa jatkoa litium-akkuihin liittyvän opastuksen ja ohjeistuksen osalta. Työryhmä on kuitenkin jo nyt ollut erittäin hyvä kokemus toimivasta, poikkihallinnollisesta ja sidosryhmät huomioon ottavasta yhteistyöstä ja sille koetaan olevan jatkossakin tarvetta.

Kuluttajat avainasemassa eli sinä, minä ja me kaikki

Myös kuluttajien rooli akkujen turvallisessa keräämisessä, varastoinnissa ja kuljettamisessa on ensisijaisen tärkeää ja kuluttajien tietoisuuden lisääminen yksi työryhmän ykköstavoitteista.

Litium-akut ovat jo tulleet, mutta olemmeko valmiit myös niiden poistumiseen eli soveltuvan ja tuottajille ja kuluttajille mahdollisimman helpon ja kätevän keräämisen ja kierrätyksen järjestämiseen? Sen tulemme näkemään melko pian, koska litium-akkuja alkaa tulla tiensä päähän yhä enenevässä määrin. Ainakin hyvä pohja kehittelylle on luotu ja nyt on käytävä tuumasta toimeen!

#VAK
#litiumakku
#kuljetus
#poikkihallinnollinen

 

 

Miina Grönlund

erityisasiantuntija, meriympäristö

3 kommenttia "Litium-akut tulivat, olemmeko valmiit?"

Uistelija 13.5.2018 14.35

Onko litium tai muutapientä ja kevyttä akkua sähköperämootoriin?
Esim. Sadan ampeeritunnin lyijyakku on liian painava. Mikä korvaisi sen?

Pertti lindgren

eMies 30.3.2018 9.02

Sähköavusteisten polkupyörien kiinteän 400 €:n hankintatuen vaikutus litium akkujen käyttöiän ennenaikaiseen lyhenemiseen.

Litiumakkujen kasvava käytöstäpoistuminen tullee olemaan suurempaa kuin osataan arvioida, mikäli suunnitelma sähköavusteisten polkupyörien kiinteällä 400 €:n tuella tulee voimaan. On hyvin todennäköistä, että kiinteä subventointi kiihdyttää nimenomaan edullisten sähköpyörien hankintaa. Satunnaistakin kuluttajaa houkuttaa ostaa perinteistä polkupyörääkin edullisempi sähköpyörä. Akun käyttöikä vähenee merkittävästi, mikäli sitä ei ladata riittävällä syklillä. Koska hankintahinta on edullinen, arvostus eikä paneutuminen laitteen huoltoon ole samalla tasolla, kuin säännöllisesti pyöräilyä harrastavalla liikkujalla, joka todennäköisemmin huolehtii ajoneuvostaan tunnollisemmin. Edullisissa (n. 1000 €:n hintaisissa) sähköpyörissä, akun hinta on usein suurin yksittäinen osa. Tämä tarkoittaa sitä, että muiden osien hinnoissa on tingitty, joka kostautuu laadussa. Pyörä hajoaa huonouttaan ja jää seisomaan usein pitkäksikin ajaksi, jolloin akun kunnosta ei pidetä huolta. Akun elinikä lyhenee ja loppuu. Akkua tulisi ladata vähintään puolen vuoden välein. Kun asiaan ei kiinnitetä riittävää huomiota, on jo seuraavana keväänä suuri määrä käyttökelvottomia tai teholtaan heikentyneitä akkuja. Tehonheikentyminen laskee motivaatiota käyttää pyörää, jolloin akun lataussykli heikkenee entisestään ja lopulta toiminta loppuu.

Tämän johdosta olisi ehdottoman järkevää, että subventointi olisi progressiivista tai prosenttimääräistä.

Lauri Nylander 28.3.2018 15.25

Hei,
Miinalle ja Trafilaisille suur kiitos onnistuneen tilaisuuden järjestämisestä! Varmasti hyödyllinen kaikille osapuolille ketä aihe sitten koskeekin.

Osallistu kommentoimalla

  • Voit kommentoida nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti.
  • Kunnioita kanssakeskustelijoitasi. Haukkuminen, epäasiallinen kielenkäyttö ja nimittely on kiellettyä.
  • Älä julkaise omia tai muiden henkilötietoja. Kanavamme on julkinen.
  • Rasistiset tai muut ihmisiä, yhteisöä tai uskontoa loukkaavat viestit ovat kiellettyjä, samoin rikokseen yllyttävät ja muuten lainvastaiset viestit.

Asiattomat viestit poistetaan. Viestin poistamisesta ei ilmoiteta kirjoittajalle. 

Kommentoi

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.